Selkäkipu. Tuo viheliäinen vaiva, joka iskee ennalta varoittelematta ja juuri silloin kuin sitä vähiten kaipaisi. Tiesitkö, että selkäkipu vaivaa lähes 80 % suomalaisista jossain vaiheessa elämää? Et siis ole vaivasi kanssa yksin, valitettavasti. Kukaan, joka ei ole kokenut selkäkivun piinaa, ei voi käsittää, kuinka paljon se rajoittaa elämää. Se vaikuttaa yksilön jaksamiseen ja suoriutumiseen päivittäisessä elämässä ja pahimmillaan aiheuttaa jaksamattomuuden kierteen, joka ruokkii itse itseään. Normaalit päivittäiset toimet, kuten vaatteiden pukeminen, kenkien jalkaan laittaminen, autoon pääseminen tai istuminen ylipäätään, tuottavat vaikeuksia, kivusta puhumattakaan. On huomionarvoista, että selkäkivut eivät ole pelkästään siitä kärsivän elämää rajoittava ja hankaloittava asia, vaan suuri yhteiskunnallinen ongelma, jolle olisi syytä tehdä jotain.

Selkäsairaudet aiheuttavat mittavia kustannuksia niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin. Suomessa selkäsairauksien hoitokustannukset ovat vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa, kipulääkekustannukset n. 25-30 miljoonaa euroa ja selkäleikkauksien kustannukset noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 vajaa 1/4 kaikista sairauspäivärahakausista alkoi selkäkipujen vuoksi (yli 10 pv kestäneet poissaolot). Yhden sairauspäivän hinta työnantajalle on 240-380 euroa riippuen sairauspoissaolon pituudesta, mahdollisen sijaisen palkkaamisesta ja tuottavuuden menetyksistä. Vuonna 2005 selkäsairauksien aiheuttamat työeläkemenot olivat noin 329 miljoonaa euroa (48 % tule-sairauksien eläkemenoista). Guy Ahonen on laskenut, että ennenaikainen eläköityminen aiheuttaa yhteiskunnallemme vuosittain puolen miljoonan työvuoden menetystä, mikä vastaa noin 1/5 vuotuisesta työpanoksesta ja lähes puolta valtion budjetista. Mainittakoon, että vuonna 2014 valtion kokonaisbudjetti on 54,1 Mrd euroa. Laskennallisesti yhden menetetyn työvuoden arvo on 45 405 euroa.

Lukuisien tutkimusten perusteella tiedetään, että alaselkäkivun taustalla on monia eri tekijöitä. Näitä ovat mm. perinnölliset tekijät, sosioekonominen tausta, raskas fyysinen työkuormitus, hankalat työskentelyasennot, psyykkinen kuormitus, vähäinen liikunnan harrastaminen, ylipaino, tupakointi, runsas autolla ajo ja tapaturmat. Olen itsekin tutkinut alaselkäkipujen riskitekijöitä työikäisillä Terveyden edistämisen ylemmän amk-tutkinnon lopputyössäni ja löytänyt keskeisimmät tekijät (7 kpl). Näitä olivat alhainen koulutustaso, tupakointi, liian vähäinen liikunnan harrastaminen, stressi, tyytymättömyys lähiesimiehen tukeen, vaativa työ ja unen riittämättömyys. Näiden yksittäis- ja yhteisvaikutus alaselkäkipujen esiintyvyyteen oli aineistossani selkein. Jos aihe kiinnostaa, voit lukea lisää opinnäytetyöni tuloksista http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/64228/Anu%20Perala.pdf?sequence=1.

Alaselkäkivun riskitestin tuotteistus on parhaillaan käynnissä yrityksessäni ja kerron tästä lisää, kunhan työ alkaa olla valmis.

Seuraava artikkeli käsittelee sitä, mitä alaselkäkipu konkreettisesti on ja mitä sille voi tehdä. Pysy siis kuulolla!

Kirjoittaja,

Anu Perälä
Fysioterapeutti (Ylempi AMK)